Tällä viikolla on b-luokan juoksijaa pohdituttanut varsin kovasti alkavan kauden kisaohjelma. Missä siis raastetaan ja milloin? Ja ennen kaikkea: minkä pituisilla matkoilla?

Meikäläisen angarampi reenaus alkoi 2006 marraskuussa, miehen ollessa jo kypsässä 34- vuoden iässä. Tuolloin idea, se ainut, oli parantaa maratonennätystä. Hurjana tavoitteena oli alittaa maralla "haamuraja" 2.50. Yksitoista kuukautta ahkeraa reenausta ja Vantaalla 2007 meikäläinen ylitti maalilinjan ajassa 2.44.56. Ihan hyvä, mutta paradoksaalisesti, kenties liiankin hyvä. Vähän niin kuin Bob Beamonin 890 kantanut hyppy Meksikon olympiakisoissa 1968. Elikkä tuntuu, että meikäläisen pelimerkeillä maksimi on aika lailla saavutettu kuninkuusmatkalla.

Fiilarit on, että näillä mun reenimäärillä (siis keskimäärin alle 300 km kuukaudessa) ei ole minkään sorttisia mahdollisuuksia kiristää maraennätystä käytännössä yhtään. Pitäisi kait homehtua lenkkipoluilla keskimäärin yli 100 km viikossa... Johon ei ole aikaa, eikä myöskään haluja.

Niinpä vastavirtaan uiden olenkin siirtymässä iän karttuessa lyhyemmille matkoille. Lähinnä oon "hottina" puolimaralle. Enkka on Joutsenosta 2007 1.16.49. Kova aika mulle, mutta kuvittelisin kyllä pystyväni niistämään tosta ainakin jonkun verran pois. Unelmana olis vääntää b-raja eli 1.15.

Puolimaroja voi myös vääntää kauden aikana aikas hurjan määrän. Jos kilpailukausi kestää vaikkapa seitsemän kuukautta, ei ole mitään probleemaa kisata tosissaan about 5-6 kertaa kyseisellä matkalla. Maralla sama lukema on 2-3. Maratonilla on vielä se helevetillinen tankkaus, ressaus ja valmistautumishaloo ennen kisaa. Puolikkaalle voi lähteä käytännössä pystymehtästä vaikkapa edellispäivän päätöksellä.

Ja sitten on mun oma spesiaalijuttuni liittyen maroihin: krampit. Niin,meikäläinen on juossut 13,7 maratonia, joista puolet on mennyt pilalle, enemmän tai vähemmän, kramppien takia. Olen pötkötellyt kaksi kertaa Helsingin Olympiastadionin välittömässä läheisyydessä. Pohkeiden ja reisien, siis molempien molemmissa jaloissa krampattua helevetillisellä voimalla. Toisella kerralla apua antoi satunnainen katsoja ja sitten oli virkavallan vuoro maattuani sporakiskoilla tuskissani jalat suorina. Ei muuta kuin forrestgumpit kehiin ja suorilla jaloilla painamaan kohti kilometrin päässä odottavaa maalivaatetta. Tossa tilanteessa ei paljon lohduttanut poliisimiehen kieltämättä jälkikäteen mieltä lämmittänyt kommentti: "Ootsä kova jätkä..". 

Siis miksi reenata hulluna talvikausi ja raastaa marataipaleella 30-33 km eläimellisesti, kun suurella todennäköisyydellä (liian suurella) jalat kramppaavat, joko vähän tai sitten sikapaljon, viimeisellä kympillä. Pilaten juoksun täysin tai ainakin vieden ajasta useita minuutteja.

Nyt lukijat kysyvät: eikö kramppeja voi ennalta ehkäistä? Vastaus: Yritetty on. Kaikki keinot ovat olleet käytössä. Äijä on vetänyt magnesiumtablettikuuria monta vuotta putkeen, vissyäkin on tullut juotua.. Juoksun aikana on nestettä nautittu angaraan tahtiin ja äärimeininkinä mulla oli viime maralla MC Donalds -perheravintolasta pöllittyjä pikkuruisia suolapusseja. Mut ei auta... 

Siispä tähtäin on lyhyemmillä matkoilla kaudella 2009. Lähinnä puolimaratooneilla. Mut mihinkäs sitä tiikeri pääsisi pilkuistaan. Kyllä sitä tänä keväänä/kesänä nähdään meikäläinen myös koko maratonin lähtövaatteen alla pahat mielessä. Juon sitten vaikka edellisiltana litran osmosaalia jos se auttaisi..

Joo lopuksi kisakalenteria. Alustavaa toki:

19.4 Massiivinen kansanjuhla Toijalassa. Matkana kymppi. Meen jos jaksan.

26.4 Pyynikkijuoksu. En varmaan mee, kun edellisiltana on häät. Ei omat, mutta sen verran juhlahenkiset, että sunnuntaina todennäköisesti keskityn cocacolanestetankkaukseen. Mut varaus kuitenkin, jos vaikka osais olla ihmisiksi.

8.5 Helsinki city run. Viime vuoden ilmoittautumisella mennään. Vuosi sitten oli kurkunpäätulehdus ja äijä paaleissa. Nyt iskussa, toivottavasti. Ja johan on perskeles jos b-luokan juoksija ei sijoitu 20 parhaan joukkoon vaatimattomasti 10500 juoksijan keskellä. Tän kisan jälkeen varmaan kuvittelen olevani parasta a-ryhmää.

toukokuun loppu. Viikko ennen koulujen loppumista olis tarkoituksena raastaa puolitosissaan maratoni. Eri asia löytyykö niitä Suomesta? Yksi on Tuusulassa, mutta ei nyt tällä hetkellä ainakaan suoranaisesti innosta... Mutta ehkäpä..

kesäkuu. Jossain kisataan, mutta missä, sitä en tiijä. Ykköskisa täälläpäin ilman muuta Vorssan Huvi-ilta. Jos oon Suomessa ja kunnossa niin siellä isketään puolimaralla ja kovaa... Ehkä jopa enkka tavoitteena.

kesäkuu. Joku muu kisa vielä. Pari vuotta sitten iskin juhannusperjantaina siis aattona (?) Fiskarssissa 15 kilsan maastojuoksun. Olin kolmanneksi vähiten krapulainen ja sain Fiskarssin leikkuuveitsiä ja muita teräaseita palkinnoksi. (En käyttänyt niitä loppujussin aikana, en ainakaan suomalaiskansallisiin puukkohippasiin). Siis Fiskars yksi mahdollinen.

heinäkuu. Ainakin mun lempparikisa Kotkan meripäiväjuoksu. Viivalla ollaan, jos ei taivas putoa niskaan tai jalka katkea kolmesta kohdasta. Viime vuonna erehdyin Hämeenlinnan puolimaralle. Paha erehdys. Ehkäpä toistan sen tänäkin vuonna. Jos toistan niin, en juokse kolmea ensimmäistä kilometria tasan kymmeneen minsaan...

elokuu. Helsinki city marathon. Kait tonne on pakko mennä, vaikka fiaskohan siinä on luvassa. Hidas reitti, kuuma ilma ja ilkeitä katsojia. Siinä se Hesan koktaili. Pakko kuitenkin startata, kun kohta oon maratonneuvos tai jotain muuta kivaa.

syyskuu. Jossain väännetään, ehkä puolimara. Enkka tuli 2007 Joutsenossa, mutta Lempäälästä on aavistuksen rasittava autoilla sinne kiusaamaan itseään reiska tunniksi.

 lokakuu. Voi olla, että kausi jo paketissa. Jos ei niin sitten Vantaa tai Kankaanpää. Perinteisesti hyvät kelit: +5, vesisade. Eli loistokelit paukuttaa enkat. Voi olla, että tänä vuonna starttaan mukaan myös legendaariseen Pirkan hölkkään. Nimensä mukaisesti hölkäten.

Tossahan tuo. Muutoksiin pidätän oikeuden. Ja niitähän tulee, se on varma.

Viikon reenit ovat menneet liiankin hyvin. Mittarissa maanantaista lähtien 60 km. Torstaina paiskoin raivoisan 7 x 1000 m intervallipläjäyksen. Kilsat taittuivat 3.20 korville, muutama toki yli. Viimeisen vedon tein ns. kaikki peliin ideologialla: 3.16 kellotin. Siis ihan ohjelman mukaan mennään. Noista intervalleista kun sais samalla tuskalla noin 5 sek/km pois.... Huomenna ja sunnuntaina pääsiäishengessä reenataan tavoitteena lähes 100 kilsan viikko.