"Operaatio Vantaa" etenee vaihtelevissa merkeissä. Ote harjoituspäiväkirjasta:

la  kevyttäkin kevyempi 9.5 km metsässä. Suomen ollessa 0-1 häviöllä piskuisille azereille, meitsi hyppäsi lenkkipolulle. Reiska 4.30 vauhtia alle kymppi. Tuntui.... helpolta ja ilouutisena Suomen kaksi unelmamaalia azereitten verkkoon.

su. 19 km kovaa. Idea oli juosta 21-23 km, mutta lopulta äijä hyytyi ennen kahtakymppiä. Vibat juoksusta ambivalentit. Eka kymppi taittui 3.53 km vauhdilla kevyesti liikaa puristelematta. Toinen kybä olikin sitten liikaa ja lopulta koin sitten ultimate nöyryytyksen: puhelinsoitto Rouvalle ja kylässä ollut appiukko noukki ryytyneen maraäijän tienvarresta. Tää lenksu todisti ounastellun tosiasian: Huippukuntoon on matkaa.

ma 18.2 km maastosssa  1 h 20 min. "Palautteleva" metsäjuoksu noin 4.20 km vauhdeilla. Tuntui yllättävän helpolta ja leppoisalta. Lisäkillerinä aamulla 16 kilsan pyöräily töihin 37 minsaan. Ja jos jonnekin menee pyörällä niin pitihän sitä takaisinkin tulla... 

ti  lepo. Tai siis menopaluu Lempoinen-Tre-Lempoinen munamankelilla. Kun keskivauhti on noin 25 km/h niin ei pyöräily aivan täysin ole lepoakaan. 

ke 18 km maastossa + asfaltilla. Eka kymppi maastossa ajoittain kovaakin. Taittui alle 40 min. Sitten alkoi piiputtamaan ja loput 8 km vetelin huomattavasti leppoisammalla tahdilla. Lisähaastetta toi karmaiseva vastatuuli. Ja kyllähän tänäänkin tuli vedettyä triathlon ilman uintia, eli kukon laulun aikaan pyörällä Treelle ja iltapäivällä takaisin.

Analyysi: Reenikuormitus on tällä hetkellä kova. Tekee gutaa juosta lähes 20 km ja pyöräillä 30 km samana päivänä. Enkä todellakaan malta pyöräillä leppoisasti vaan kilpailuhenkisesti tämäkin. Juoksukunto on arvoitus. Sunnuntain reeni meni penkin alle, mutta äärimmäisen rankan viikon jälkeen, tulos ei kuitenkaan ollut katastrofi. Tavoite on jatkaa reeniä samaan malliin ja lisätä ens viikolla variaatiota. Joskos sitä vaikka viikonloppuna tai ens alkuviikosta taittuis 23-25 km maravauhtia sippaamatta.