Lauloi lempiorkesterini AC/DC aikoinaan. Reiska vuosi sitten näin papparaiset Mansen Ratinassa livenä ja täytyypi kyllä nostaa hattua mr Angus Youngille. Veteraanokseksi Angus on rautaisessa kunnossa ja ruumiinrakenteen huomioiden arvelisin Anguksen parin vuoden reenillä vetävän maran kevyesti kolmen tunnin korville.

Pustalta palattuani ja pöpöistä selvittyäni olen aloitellut taas juoksenteluja. Takana on kaksi kilometrillisesti kohtuullista viikkoa 81km ja 94 km. Kuluvalla viikolla käväisin ihmettelemässä Puolassa Gdanskin telakkaa ja unohdin Asicsit kotiin. Seurauksena kahden päivän lenkkitauko, mutta näyttäisi että tälläkin viikolla saadaan kasaan tuollaiset 70 km. Siis peruskuntokausi on käynnissä.

Nimittäin kovaahan en pysty enää juoksemaan - en sitten millään. Viikon reenin jälkeen tein niin sanotusti ex-tempore Cooperin testin Pyhtään hiilimurskalla. Tulos: 3369 ei paljon mieltä kohottanut. Kolmen minuutin itseinhon jälkeen tempaisin uuden Coopperin ja tulokseksi tuli 3180. Kaukana, oi niin kaukana, ovat ne ajat kun samaisella hiilimurskalla tempaisin Coopperin 3500 m ja olin nähtävästi lenkkipäiväkirjani mukaan erityisen pettynyt. Nyt moinen tulos saisi suun messingille.

Itse asiassa koko kevään vallalla ollut heikko tuloskunto hieman ihmetyttää. Reenimäärät tän vuoden puolella ovat olleet suunnilleen samalla tasolla kuin 2009 ja 2010. Kovia reenejäkin vedin huhti- ja toukokuussa kunnioitettavan määrän. Automaattista kunnon nousua ei vain ole tapahtunut. HCR 1.21 ja Koblenzin puolimara myös 1.21 valitettavasti kuvannevat meikäläisen tasoa aikas tarkasti. Noilla puolikkaan tehoilla kolmen tunnin alittaminen maralla on jo haaste. Ja sehän on sentään vähittäistavoite tänäkin vuonna. 

Reenejä on tosin vaikeuttanut suomalainen kesäsää. Nykyisin siis +28 ja hautova kostea viidakkoilmasto. Kiva juttu auringon palvojille ja uimareille, mutta helevettiä yli 80 kiloisille kestävyysjuoksijoille. Viimeksi tänään iski kuumuus meikäläisen kanveesiin 14 pyrähdyksellä. Varsinkin viimeiset kolme neljä kilomeetteriä olivat tuskaista taivaltamista ja kilometriajat putosivat lähelle viittä minuuttia /km. Ja juoksin melkein kaikkeni antaen. 

Niinpä Forecan ensiviikon säätiedote ei aiheutakaan kiroilua ja hammastenkiristelyä. Otan avosylin vastaan vesisateen, tuulen ja +17 asteen lämpötilat. Jos nykyhetken juhaföörit ovat oikeassa niin keskiviikon tienoilla olisi oivallinen keli testata b-luokan juoksijan tämän hetken isku. Vaikkapa uudella koopperilla tai kybän rykäisyllä. Koopperissa pitäisi mennä vähintään 3450 ja kybä alle 38 minsan.