Kovaan seuraan on Hurja joutunut otsikosta päätellen. Mutta jotain yhteistä kavereista kuitenkin löytyy.

Jari Litmanen on kuningas. Äidinkielen oikeinkirjoitussääntöjä pilkaten jatkossa kirjoitan k:n isolla, mikä lienee vähintä mitä voi tehdä Litmasesta blogatessa. Litmasesta on jo oikeastaan kirjoitettu ja sanottu kaikki, joten tyydyn kommentoimaan äijän edesottamuksia omien muistikuvieni kautta. Elettiinköhän vuotta 1990 tai kenties 1989, kun todistin teini-ikäisen Kuninkaan vierailua Valkeakosken Tehtaan kentälle. Haka oli kovan kotijoukkueen maineessa ja olihan joukkueella kivikova puolustuslinja. Pakkasen Mikon kaltaisten luunmurskaajien olisi olettanut puhaltavan Kuninkaan kaltaiset hintelät teinipojat nurmen rakoon mennen tullen. Miehet vastaan pojat, tiedättehän. En muista statistiikkaa ulkoa, enkä jaksa myöskään googlettaa, mutta muistaakseni Kuningas teki pelissä neljä maalia ja syötti yhden. Lopputulos 1-5 tai 1-6, tai jotain. Jos paikalla oli tuolloin scoutteja, niin Kuningas merkittiin muistikirjoihin jättiläiskissan kokoisin kirjaimin. Ja niinhän taidettiin tehdä, sillä kauaa ei Kuningas Suomen potkupallokentillä viihtynyt, vaan tie vei suurempiin ympyröihin.

Litmasen edesottamuksia Ajaxissa seurasin lähinnä sunnuntai-iltaisin klo 23.00-0.30. Tuolloin kaapelissa näkyneeltä Eurosportilta tuli maalikimara Euroopan futissarjoista. Ja totta kai Kuningas oli hyvin esillä. Oli suorastaan poikkeuksellista, jos Kuningasta ei makasiininohjelmasta pystynyt bongaamaan, joko maaliaan tuulettamassa tai vähintääkin ratkaisevaa läpisyöttöä antamassa. Ja tietenkin Mestareiden liiga. Kaudella 1994-1995 YLE taisi näyttää lähes kaikki Ajaxin pelit ja miksei olisi näyttänyt,  kun luvassa oli Kuninkaan loistosuorituksia tuutin täydeltä. Kunkku teki lähes mitä tahtoi, kruunaten täydellisen kauden lopulta finaalin ratkaisseella maalilla.

Mutta mitäpä samaa on Kuninkaassa ja Hurjassa? Ei ainakaan lahjakkuus, ei edes intohimo omaan lajiin. Kuninkaalla oli ja on lahjakkuutta ja myös intohimoa. Kukapa ei olisi lukenut tarinoita nuoresta Kuninkaasta reenaamassa Lahden Suurhallin tekonurmella tunti toisensa jälkeen - seuran reenien jälkeen. Hurjalla lienee ripauksellinen taipumusta kestävyysjuoksuun. Taipumusta, jota ei voi millään vääntää lahjakkuudeksi. Intohimoa harjoitteluun on juuri sen verran, että äijä jaksaa raahautua lenkkipoluille 4-5 kertaa viikossa. Juuri tällä hetkellä ainakin Hurjan mielestä Kuningasta ja Hurjaa yhdistävä tekijä voitaneen kuvata kaunilla yhdyssanalla: vemppakone.

Nilkka kipeä, pohje kipeä, reisi revähtänyt, nilkkavamma, allergia, korkki silmään, selkä kipeä. Kuninkaan vemppalista on pitkä kuin nälkävuosi 1500-luvulla. Kymmenet, ehkäpä jopa sadat matsit jäivät Kunkulta pelaamatta, kun joku paikka skrakasi. Voi vain päiväunelmissaan hekumoida millainen pelaaja Kuninkaasta olisi tullut ilman käsittämätöntä vammakierrettä. Ei ehkä ihan Messiä, mutta CR:7:n tasoinen nyt ainakin. Mitä vanhemmaksi Kunkku tuli, sitä enemmän vammoja runnellusta futiskropasta löytyi. Uransa viimeisen kymmenen vuoden aikana Kunkku on edustanut lähemmäs kymmentä seuraa, joissa hän on esiintynyt pelikentällä varmaankin maksimissaan 1/4 peleistä. Loppuaika on sitten kulunut vempassa tai toipilaana vaihopenkillä. 

Tämän syksyn kokemusten perusteella Hurjasta on kovaa vauhtia tulossa juoksuratojen Kuningas. Valitettavasti vemppamielessä.  Alkukauden positiivinen reeni-ilme ei siirtynyt tuloksiin. Zurichissä raastettiin jalkojen ollessa jumissa säälittävä marataaperrus (2.58). Kesällä jalat olivat kuin rautakanget, eikä harjoittelusta tullut käytännössä mitään. Elo- syyskuussa Hurja onnistui reenaaman n. neljä viikkoa tehokkasti. Seurauksena kohtuullisen hyvin mennyt Finlandia puolimara. Kauden päätavoite, eli Vantaan mara, jäi väliin selkävaivojen takia. Selän parannuttua Hurja ehti reenata viikon kohti Kaarinan maratonia. Sitten tuli lenssu. Aluksi lievä ja tätä kirjoittaessa yksitoita päivää myöhemmin paha. Kaarina jää väliin. Ja niin jäävät  muutkin kisat tältä kaudelta. Kausi on paketissa ja ylimenokausi alkaa huimaavassa antikliimaksissa.

Kuningas on 41-v, eikä vieläkään ole virallisesti lopetanut futisuraansa. Hurja on selkeästi nuorempi, eikä lopeta marauraansa. Kevään puolimaroihin ja maroihin on aikaa puolisen vuotta. Talvella Hurjalla on hurjat tavoitteet reenata angarasti. Ehkäpä Hurjan habitus tullaan näkemään myös kansallisissa massahiihtotapahtumissa. Tarkoitus on nimittäin raastaa armottomasti myös hikilaudoilla.