Hölkäillessäni Kaarinan maratonia suomalaisessa maalaismaisemassa lehmänsheissen hajussa sekä mutaa (=siis liejua) ja lätäköitä väistellen, mieleen tuli ajatus raastaa seuraava mara virikkeellisemmässä ympäristössä. Eilisen päivitykseni uhoilu realisoitui sitten tänään: mies on buukattu Blue1:n lennolle Zurichiin perjantaina 20 huhtikuuta ja paluu söndaagina ehtoolla maran jälkeen. Niinpä, startti on tosiaan samana päivänä kuin lento kotiin. Käytännössähän tuo tarkoittaa ettei ole varaa joutua sairaalaan tiputukseen ja mitä nopeammin reissu tulee tehtyä, sitä enemmän on sunnuntaina aikaa fiilistellä oluttuopin ja schnitzelin ääressä.

Julkisesti tässä kutsunkin kaikkia blogini lukijoita lähtemään iloiselle seuramatkalle mukaan. Pistetään suomi-paidat päälle ja lippiikset päähän ja nostatetaan henkeä vanhassakaupungissa perjantai- ja lauantai ehtoolla. Muttei liikaa, jottei pääasia eli huippusuoritus maralla vaarannu. Oma tavoite on ilman muuta palata b-luokan juoksijaksi vuoden tauon jälkeen. Siis alle 2.50. Reitti on ilmeisesti yksi nopeimmista mitä maan päällä on ja ilmasto on yleensä suotuisa. Kannustusta on suorastaan hirveästi: kirkonkelloja soitetaan tuhansien käkikellojen ohella eikä juoksijoille veetuilla kuten Tsadin maralla.  Peesi löytynee varmasti, jopa alle 4 minsan /km vauhteihin. Taitaapi tehdä tosi tiukkaa sijoittua 150 parhaan joukkoon kokonaiskisassa, joten yksin ei tartte ravata. Tokihan on tietysti omalla tavallaan mukavaa raastaa maratonia yksinäisellä metsätaipaleella miettien missä helvetissä kaikki ovat? (Tämän olen kokenut vuonna 2006 Yyterin maratonilla).

Caius Julius Caesaria lainatakseni: "arpa on heitetty", sillä Blue1 ei palauta lentolipusta euroja missään tilanteessa eikä maraosallistumistakaan voi peruuttaa,

Reenikauden ajattelin aloittaa tosissani helmikuun alkupuolella. Loppusyksyn chillailen ja käyn lenkillä fiilispohjalta. Sydäntalvella ajattelin tykitellä pitkiä laturetkiä Lempäälän perämettissä. Näillä parintunnin säälittävillä sauvomisilla korvailen puuduttavat pitkät lenkit. Helmikuun alkupuolella siviilityönti työtaakka helpottaa aavistusken verran, joten aikaa armottomaan peruskuntoraastoon on paremmin. Suunnitelmissa on myös juoksumaton hyötykäyttö kerran viikossa. Maaliskuun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien aletaan sitten taas tykittämään tehokkaita pitkiä tappolenkkejä noin 1-2 krt. viikossa. Eli 20-23 km maravauhtia lämmittelyineen. Lisäksi on tarvis hakea  lyhyemmille matkoille iskukykyä, kun luvassa on jälleen osuus Karhu-viestissä. 

Näitä on kiva suunnitella tällä hetkellä kun ei vielä toteutuksella ole kiire.